En jaksa enää etsiä seuraa. Lopetin jo viikkoja sitten laskemasta minuutteja, joita vietän seurassa. Olen luovuttanut ja muuttunut yhä erakommaksi. En jaksa tuntea enää häpeääkään tämän johdosta. Minä vain kellun omassa maailmassani, jossa oikeat ihmiset eivät todellakaan ole pääosassa. Pääosassa on mielikuvitusolennot, nuket, julkkikset. Seurailen julkkisten elämää, uppoudun mielikuvitusmaailmaan kirjojen ja tv-sarjojen myötä yhä syvempään. En ole silti surullinen... Pikemminkin TUNNOTON.

Telkassa menee American Gangster. Se voisi olla hyvä. Katsoin True Bloodin 1. ja 2. kaudet jo. Viikossa! Se oli loistava... Hyytävän jännä ja täynnä upeita hahmoja:) Pahis vampyyri Eric vei sydämeni, niinpä tietysti... Tykkään aina pahiksista:P Nyt täytyy odottaa kesään kolmoskautta! Auh... Odotan sitä niiiiiin paljon. Kokeilen lukea kirjoja, joihin sarja perustuu. Ehkä ne nappaa:)

Huomenna olisi kokous. Menisin jos tietäisin ettei mun tarvitsisi törmätä pariin tyyppiin. Mulla ei ole mitään sanottavaa niille ja siksi olisi kiusallisen vaivaannuttavaa jutella niiden kanssa. Se on syy miksi olen niin erakko. Puhuin tästä hoitajalleni. Ennemmin olen yksin kuin nolaan itseni ihmisten edessä olemalla kankea, änkyttävä friikki. Koska FRIIKKI minä olen. Minulla on kummat jutut ja vielä kummemmat harrastukset ja mielenkiinnonkohteet. Kuka olisi samalla aaltopituudella kanssani? Tuskin kukaan...

EDIT:

Ei vitsit, löysin ihan MAHTAVAN artistin: Kerli!!! Sillä on niin mieletön ääni että! Uuuuu...:) Elektropoppia, tosi erikoista...^^ I LOVE her already! Huusin huuto.netissä sen levyn... Nams:)

Aivan ihana kansi Kerlin albumissa! Tulee ihan mieleen BJD:t ja Pullipit...:) Niin kaunis!