"Love was the last thing on his mind, but as her spirit unexpectedly heals and inspires him, he begins to fall for her. Through their love, he begins to find happiness and meaning in his life."

Näin kuvaillaan leffaa Remember Me, jossa on mm. Robert Pattinson ja Emilie de Ravin (haluan nähdä sen leffan! Kuten myös leffat Runaways - siinä on iki-ihana Dakotani - ja A Serious Man - kaveri kehui sitä, Coenin veljesten uusin).

Love... Oh LOVE... Ollapa rakastunut. Ja rakastettu! Elämä todellakin maistuisi suloisemmalta ja kaikki olisi jännittävämpää. Rakastan toki monia. Mutten ole RAKASTUNUT.

Rakastan isää ja äitiä. Rakastan veljiäni. Rakastan Jeesusta. (Taas tämä järjestys, vaikka Jeesuksen kuuluisi olla ykkönen! Rukoilen hartaasti että Herra muuttaisi minua...) Rakastan montaa ystävää. "Rakastan" montaa näyttelijää:) Rakastan kahta S:ää, ikuisesti! Vaikken voikaan saada heiltä vastarakkautta... Voi, miten dramaattista! Rakastan, rakastan, rakastan. Kun minä rakastun, se ei koskaan sammu, siksi rakastan niin montaa... Mutta miksi kukaan ei rakasta minua?

Ei, väärin! Jumala rakastaa minua. Jumala rakastaa minua iankaikkisella rakkaudella. Niin paljon, että antoi ainoan Poikansa kuolla MINUN syntieni ja sairauksieni, pelkojeni ja huolieni tähden. Niin paljon että siunaa minua JATKUVASTI vaikka nurisen enkä tee koskaan mitään hyvää. Niin paljon, että tahtoo antaa minulle voimaa, iloa, rauhaa, toivoa sydämeen... Sitä totisesti olen saanut! Sillä vaikka minulla on todella yksitoikkoinen elämä, se on silti rauhallinen elämä ja sydämeni on tällä hetkellä melko kevyt ja mieleni iloinen, sieluni toiveikas ja valoisa. Vaikka minua moni asia harmittaakin, on kaikki kuitenkin loppuen lopuksi ihan hyvin.

Mutta nyt alan katsoa Skinsin eka kautta. Mun täytyy tehdä kaikki aina nurin kurin. Luin Potteritkin tässä järjestyksessä: 2,3,4,1 jne. Skinsin katson kolmoskaudesta aloittaen: 3,2,1... Ja sitten eräänä kauniina päivänä kausi 4 kunhan se ensin ilmestyy Briteissä:) Yeah...