VOI EI! Taas kävi köpelösti tässä kirjoittaessa. Minulla kun on tässä useampi välilehti, niin painoin vahingossa tässä tuota "edellinen"-nuolta ja teksti, jonka olin kirjoittanut katosi tuhka tuuleen... VOI ELÄMÄN KEVÄT.
 Niin, kirjoitin viikonloppureissustani Vantaalla ja Helsingissä. Helsingin reissut ovat aina minusta tuntuneet ulkomaanmatkoilta, niin iso ja hieno se kaupunki silmissäni on. Pidän arkkitehtuurista Helsingissä ja varsinkin pimeällä valomeressä kaupunki näyttää upealta. Tykkään! Teimme pientä kiertoajelua ja ajoimme mm. sataman kautta ja Tuomiokirkon ohi (kiipesimme ne portaat ja poseerasimme pylväiden alla).
 Kävimme elokuvateatterissa katsomassa High School Musical 3:n tätini kanssa, hänen miehensä katsoi Bankog Dangerousin. High School Musical oli hieman pitkästyttävä juonettomuudessaa ja ylisöpöydessään, mutta muuten ihan menevä, viihdyttävä ja näyttävä show! Pinkkiä, kimallusta, kepeitä liikkeitä, rytmiä, poppia ja kauniita, nuoria ihmisiä. Toivottavasti täti ei luule, että katson aina sellaisia ja ihailen sellaista tyyliä, koska niin ei todellakaan ole. Katson mieluummin realistisia draamoja, vaikka miksei scifiä ja fantasiaakin, kunhan ne ovat tasokkaita. Siloiteltu pinta, täydellisyys, ylisöpöily - ne ovat elementtejä jotka tekevät leffasta melko vastenmielisen, mutta voi niitä kerran pari vuodessa katsoa. Ne ovat kuitenkin sellaisia huolettomia, keveitä ilotteluelokuvia, joita katsellessa voi täysin nollata aivonsa.
 Täti piti huolen, ettei viikonloppuna ollut yhtään hiljaista hetkeä. Pelkäsin vähän etukäteen, riittääkö meillä jutunaiheet, mutta ihan hyvin ne riitti. Pelko oli turhaa. Olin ihan väsyksissä, kun tulin eilen kotiin. Olen niin tottunut hiljaisuuteen... Viihdyn toki seurassa ja etsinkin sitä, mutta vastapainoksi kaipaa aina omaa aikaa.
 Mutta hemmoteltiinpa minua kovasti! Tarjolla oli monenlaista herkkua liiaksi asti ja lisäksi täti osteli minulle pieniä juttuja:) Vieraanvaraisia ihmisiä! Ja täti kehui minua fiksuksi, kypsäksi ihmiseksi, ihmetteli "viisauksia", joita päässäni on. Todella imartelevaa... Pitäneekö paikkansa, en ole ihan varma.
 Sellainen viikonloppu siis minulla. Tänään kävi taas vähän köpelösti: nukuin miltei yhteen! Voi minua laiskimusta... Poissaoloja on ihan kamalasti! Siivosin sitten asuntoani, että edes jotain tulisi tehtyä tänään. Ja lähden kuudeksi soluiltaankin. Sinne on kiva mennä:) Ihanaa, että kynnys on laskenut ja tosiaan haluan mennä sinne! Kiitos Jumalalle! Sitä juuri rukoilin, että Hän auttaisi minua muuttamaan sydämeni asennetta. Ja Hän vastasi!
 Voi että minä odotan, että saan Full Moonin taidekirjan käsiini. Todennäköisesti huomenna. On sitä odotettu!